Olivatko perustulokokeilun tulokset pettymys?

Perustulo on ollut viime aikoina kuuma puheenaihe, koska viikko sitten sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi perustulokokeilun ensimmäisen vuoden alustavat tulokset. Julkaisun myötä olemme saaneet nähdä eri tahojen julistuksia siitä, miten perustulokokeilun tulokset olivat tyrmääviä, koska siihen osallistuneiden pitkäaikaistyöttömien työllistyminen ei parantunutkaan, vaikka heille maksettiin perustuloa.

On totta, että perustuloa saaneilla ei työllisyys kasvanut merkittävästi verrattuna vertailuryhmään. Kuitenkaan perustulolla ei ollut negatiivista vaikutusta työllisyyteen, vaan perustuloa saaneet työllistyivät yhtä hyvin kuin vertailuryhmäkin. Eli toisin kuin perustulon vastustajat usein väittävät, perustuloa saaneet eivät jääneet kotiin makaamaan, vaan he olivat vähintään yhtä aktiivisia kuin vertailuryhmäkin.

On myös hyvä muistaa, että perustulokokeilussa oli mukana pelkästään pitkäaikaistyöttömiä, joiden on muutenkin todella vaikea työllistyä. Olisikin ollut mielenkiintoista nähdä, että minkälainen vaikutus perustulolla olisi ollut muihin ryhmiin, kuten opiskelijoihin ja pätkätyöläisiin. Eli jos perustulokokeiluja päätetään jatkaa, niin jatkossa olisi erittäin tärkeää saada mukaan myös muitakin kuin pitkäaikaistyöttömiä.

Perustulokokeilun tuloksissa ei kuitenkaan voida keskittyä pelkästään työllisyysnäkökulmaan, sillä perustulon tarkoituksena ei ole ainostaan parantaa työllisyyttä, vaan myös vähentää byrokratiaa ja lisätä hyvinvointia. Ja siinä tämä perustulokokeilu on onnistunut. Perustuloa saaneet nimittäin kokivat hyvinvointinsa lisääntyneen ja stressinsä vähentyneen. Myös heidän luottamuksensa omaan tulevaisuuteensa oli parantunut.

Nämä tulokset eivät olleet mikään yllätys, sillä samankaltaisia tuloksia on saatu myös muiden maiden perustulokokeiluissa. Esimerkiksi 70-luvulla Kanadassa tehdyssä perustulokokeilussa havaittiin, että toimeentulon varmuus paransi kokeiluun osallistuneiden terveyttä ja vähensi erityisesti mielenterveysongelmia.

Tähän menessä on siis todistettu se, että perustulo lisää hyvinvointia ja, ettei perustulo vähennä työllisyyttä. Vaikka perustulolla ei ollutkaan merkittävää vaikutusta työllisyyteen, niin lisääntyneen hyvinvoinnin ansiosta perustulo on kuitenkin selkeästi nykyistä järjestelmää parempi. Vielä kun päästäisiin näkemään perustulon vaikutus myös muihin ryhmiin kuin ainoastaan pitkäaikaistyöttömiin. Näillä muilla ryhmillä työllisyys saattaisi jopa nousta.

EU ja tekijänoikeusuudistus

Tällä hetkellä EU:ssa on tekeillä iso tekijänoikeusuudistus, joka toteutuessaan vaikuttaisi radikaalisti Internetiin. Tähän uudistukseen nimittäin sisältyy sellaisia ongelmakohtia kuin esimerkiksi linkkivero ja sensuuribotit.

Linkkiveron tarkoituksenahan on yksinkertaisesti saada nettipalvelujen tuottajat, kuten Google ja Facebook, maksamaan sisällöntuottajille siitä hyvästä, että niiden palvelujen kautta jaetaan esimerkiksi uutislinkkejä. Tämähän ei ole mikään uusi ajatus, vaan tätä on jo aikaisemmin kokeiltu Espanjassa ja Saksassa. Tulokset eivät kuitenkaan ole olleet halutun kaltaisia. Sisällöntuottajien taloudellinen tilanne ei parantunut mitenkään ja Espanjassa Google News -palvelu lopetti toimintansa, kun taas Saksassa päädyttiin antamaan Googlelle poikkeuslupa linkittämiseen.

Pidän myös erittäin huolestuttavana sitä, että tässä uudistuksessa nettialustat pakotettaisiin käyttämään ns. sensuuribotteja, jotka tarkistaisivat kaiken palveluun ladattavan sisällön tekijänoikeuksien alaisen materiaalin varalta. Tässähän ei myöskään ole mitään uutta, vaan samanlaisia järjestelmiä on ollut aikaisemminkin eivätkä ne ole osoittautuneet luotettaviksi. Laittoman sisällön lisäksi on sensuroitu myös paljon luvallistakin sisältöä.

Oikeudellisten asioiden valiokunta tulee äänestämään asiasta 20. kesäkuuta ja tämä on ehdottomasti viimeinen mahdollisuus muokata aloitteen sisältöä. Valiokunnan jälkeen aloite menee Euroopan parlamentin käsittelyyn ja silloin ei ole kuin kaksi mahdollista vaihtoehtoa. Joko hyväksyä aloite tai sitten hylätä se.

Jos haluat olla vaikuttamassa asiaan, voit esimerkiksi ottaa yhteyttä suomalaisiin europarlamenttiedustajiin, joiden yhteystiedot löytyvät täältä. Suosittelen myös pitämään asiaa esillä sosiaalisessa mediassa.

Aiheeseen liittyviä kampanjoita:
Save the link!
Let’s stop the Censorship Machine!

Kansainvälinen seksityöntekijöiden päivä

Tänään vietetään kansainvälistä seksityöntekijöiden päivää. Kesäkuun 2. päivä vuonna 1975 seksityöntekijät valtasivat lyonilaisen kirkon protestina sen ajan politiikkaa, työskentelyolosuhteita ja poliisien mielivaltaa vastaan. Tilanne on monessa maassa edelleen sama.

Usein kaikki seksityöntekijät niputetaan samanlaisiksi alistetuiksi uhreiksi. Kuitenkin todellisuudessa seksityötä on monenlaista. Seksityöntekijöiden tausta, tilanne ja syyt tehdä seksityötä ovat erilaisia. Jotkut päätyvät tekemään seksityötä taloudellisesta pakosta, kun taas joillekin seksityö on täysin oma valinta.

On myös erittäin tärkeää erottaa ihmiskauppa ja seksityö toisistansa. Ihmiskauppa on aina yksiselitteisesti väärin ja se pitää pyrkiä kitkemään. Sen sijaan itsenäisesti, omasta halustaan työskentelevien seksityöntekijöiden työtä ei tulisi pyrkiä vaikeuttamaan, vaan siihen tulisi suhtautua tavallisena, verotettavana työnä. Liian usein käy niin, että ihmiskauppaa vastustaessa laaditaan lakeja, jotka huonontavat seksityöntekijöiden asemaa.

Harmillisen usein seksityöntekijät sivutetaan kokonaan, kun säädetään lakeja, jotka koskevat nimenomaan seksityöntekijöitä. Lain tulisi pyrkiä takaamaan seksityöntekijöille aidosti turvalliset, miellyttävät ja toimivat työolosuhteet. Tämä voidaan kuitenkin saavuttaa ainoastaan kuuntelemalla seksityöntekijöitä.